Teuvan kunta

"Oppilaan kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana on se, että hän sitten aikuisena pystyisi elämään sovussa niin itsensä kuin ympäristönsäkin kanssa."

ERITYISOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

1. ERITYISOPETUKSEN HISTORIAA TEUVALLA

1.1. Kansakoulujen yhteinen erityisopettajan virka vuonna 1968

1.2. Apukoulun perustaminen vuonna 1969

1.3. Syksyllä 1993 erityisluokat hallinnollisesti kirkonkylän ala-asteen yhteyteen

1.4. Erityisluokista Sepän Ahjon koulu

2. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TEUVAN KUNNASSA

2.1. Erityisopetuksen lähtökohdat

2.2. Erityisopetuksen virat

2.3. Erityisopetuksen resurssit

3. OSA-AIKAINEN JA LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS

3.1. Osa-aikainen erityisopetus luokilla 3-6

3.2. Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9

3.3. Luokkamuotoinen yksilöllistetty erityisopetus

3.3.1. Luokkamuotoisen yksilöllistetyn erityisopetuksen tavoitteet

3.3.2 Oppilaan siirtäminen yksilöllistettyyn erityisopetukseen

4. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JA HARJAANTUMISOPETUS

4.1. Opetuksen perusteet

4.2. Opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutustyön päämäärät

LIITE 1

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ( HOJKS )

LIITE 2

Oppimissuunnitelma

LIITE 3

Pidennetyn oppivelvollisuuden tarkempi kuvaus

(perusteet, tavoitteet, yhteistyötahot, henkilöstö ja opetuksen perusteet oppiaineittain)

1. ERITYISOPETUKSEN HISTORIAA TEUVALLA

1.1. Kansakoulujen yhteinen erityisopettajan virka vuonna 1968

"Aivan kuten oppilaat ovat erilaisia fyysiseltä olemukseltaan, niin he ovat erilaisia myös oppimiskyvyiltään, oppimistavoiltaan ja oppimisnopeudeltaan." Tässä pähkinänkuoressa syy miksi aikanaan erityisopetusta alettiin antamaan oppilaille.

1960-luvun lopulla alettiin siis kansakouluissa kiinnittämään huomiota oppilaiden oppimisvaikeuksiin. Oppilaille, joilla oli lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä vaikeuksia perustettiin vuonna 1968 kansakoulujen yhteinen erityisopettajan virka. Opettaja kiersi koululta toiselle ja opetti oppilaita 1-5 oppilaan pienryhmissä. Tämän opettajanviran rinnalle perustettiin pian toinenkin erityisopettajan virka, johon lisättiin myös puheopetus.

1.2. Apukoulun perustaminen vuonna 1969

Joidenkin oppilaiden eteneminen muiden oppilaiden tahdissa ei onnistunut kiertävän erityisopettajan antaman pienryhmäopetuksenkaan avulla. Tästä syystä 1960-luvun lopulla alettiin näille oppilaille suunnitella omaa koulua, jossa opetus tulisi tapahtumaan oppilaiden tahdissa heidän oppimisedellytystensä mukaisesti. Apukoulu ? myöhemmin erityiskoulu ? aloitti vuonna 1969 vanhassa seurakuntatalossa vastapäätä kirkkoa. Koulu laajennettiin 2-opettajaiseksi ja sijoitettiin Varsalan koululle. Näin koulu sai nimekseen Varsalan koulu. Vuonna 1971 erityiskoulun piiriin tulivat Kaskinen ja Närpiö ja vuonna 1981 Jurva. Jurva onkin ollut tärkeä yhteistyökunta jo oppilaiden lukumääränkin osalta. Varsalan koulusta muutettiin tänä päivänä hammashoitolana toimiviin tiloihin syksyllä 1981. Nykyisiin eli vanhan lukion tiloihin muutettiin 14.3.1986. Samoihin tiloihin muutti myös EHA-opetus eli harjaantumisopetus. Harjaantumisopetus oli siirtynyt kunnan koulutoimen vastuulle edellisenä vuonna. Myös vaikeimmin kehitysvammaisten opetus siirrettiin kunnan koulutoimen vastuulle 1.8.1997 alkaen. Teuvalla opetus aloitettiin vuotta aikaisemmin eli 1.8.1996 alkaen. Harjaantumisopetusryhmän osalta Teuvan erityisluokista on tulossa Suupohjan kuntien yhteinen erityiskoulu, sillä oppilaita on tällä hetkellä Jurvasta, Karijoelta, Kristiinankaupungista, Kaskisista ja Närpiöstä.

1.3. Syksyllä 1993 erityisluokat hallinnollisesti kirkonkylän ala-asteen yhteyteen

Syksystä 1993 lähtien erityisluokat ovat kuuluneet kirkonkylän ala-asteen yhteyteen.

Samalla lakkautettiin erityiskoulun rehtorin virka. Kirkonkylän ala-asteen rehtorista tuli erityisluokkien rehtori ja erityisluokan opettajasta tuli apulaisrehtori. Apulaisrehtorin vastuulle tuli suunnitella erityisluokkien vuosittaiset asiat, vetää yt-palaverit ja osallistua rehtoreiden palavereihin. Erityisluokilla ja kirkonkylän ala-asteella on yhteinen johtokunta, jossa on myös oppilaiden edustaja 7.-9. luokilta. Syksyllä erityiskoulun rehtorin jäädessä eläkkeelle lakkautettiin toinen erityisluokanopettajan viroista ja kiertävä erityisopettaja siirrettiin virkoineen erityisluokanopettajaksi. Samalla lakkautettiin toinen kiertävistä erityisopettajan viroista.

Syksyllä 1995 1.-6. luokan opettajan jäädessä eläkkeelle lakkautettiin toinen erityisluokan opettajan virka ja kiertävä erityisopettaja siirrettiin virkoineen erityisluokan opettajan virkaan. Samalla perustettiin uusi kiertävän erityisopettajan virka.

1.4. Erityisluokista Sepän Ahjon koulu

Syreenin koulun erityisluokkien oppilasmäärä on kasvanut lähes kolmeenkymmeneen ja henkilöstöäkin on yli kymmenen. Koska oppilasmäärä on yhä kasvussa katsottiin tarpeelliseksi muuttaa erityisluokat itsenäiseksi yksiköksi. Syksystä 2004 erityisluokat ovat toimineet itsenäisenä ja koulun nimeksi tuli Sepän Ahjon koulu. Myös osa-aikaisen resursseja lisättiin 25 tunnilla, koska erityisopetuksen tarve on kasvanut myös alaluokilla. Osa-aikainen erityisopetus kootaan ja hallinnoidaan Sepän Ahjon koulun yhteydessä. Samoin huomioidaan myös yhteiskoulun pienluokkaopetus.

2. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TEUVAN KUNNASSA

2.1. Erityisopetuksen lähtökohdat

Erityisopetuksen lähtökohtana on erilaisin opetusjärjestelyin taata oppilaille mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus hänen omien edellytystensä mukaisesti sekä hankkia hänelle jatko-opiskelupaikka. Kunnan tulee huolehtia oppilaalle tarpeellisen erityisopetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, opettajansa ja asiantuntijoiden kanssa. Oppilaiden vanhemmille on tehty kyselyt vuosina -94, -99 ja 2002. Myös oppilaat ovat saaneet arvioida opetusta ja kyselyt on tehty vuosina -94 ja -99. Kyselyn tuloksia on huomioitu opetuksen suunnittelussa. Erityisluokilta päässeille tehtiin kysely vuonna 2002. Kyselyjä tullaan toteuttamaan jatkossakin.

2.2. Erityisopetuksen virat

Syksyllä 2004 erityisopetuksessa on seuraavat virat:

1. Erityisopettajan virka (osa-aikainen erityisopetus)

2. Kaksi yksilöllisen erityisopetuksen virkaa (mukautettu opetus)

3. Yksilöllisen erityisopetuksen virka ( harjaantumisopetus , pidennetty oppivelvollisuus)

4. Pienluokkaopetus (yhteiskoulussa annettava erityisopetus)

5. yksi tuntiopettaja ( osa-aikainen erityisopetus )

2.3. Erityisopetuksen resurssit

Erityisopetuksen resurssit ovat olleet hyvin niukkoja viime vuosina. Osa-

aikaisen erityisopetuksen tarve on lisääntynyt viime vuosina. On hyvä, että

osa-aikaiseen saatiin lisää resursseja 26 tuntia. Resurssit ovat olleet viime

vuosina 120 tuntia. Yhteiskoulun pienluokkaopetus on ollut 25 tuntia ja

kun lasketaan osa-aikaisen lisäys 25 tuntia , niin kaiken kaikkiaan tuntiresurssi

on syksyllä 2004 ollut 170 tuntia , joka on varsin hyvä luku tarpeeseen nähden.

Tuntiresurssiehdotus tehdään erityisopetuksen vesokokouksessa ja yt-palaverissa (mukana myös osa-aikaisen erityisopetuksen opettajat ). Nämä opettajat osallistuvat

veso½ ja yt-palavereihin tarvittaessa.

3. OSA-AIKAINEN JA LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS

3.1. Osa-aikainen erityisopetus luokilla 3-6

Oppilaat, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia saavat yleisopetuksen ohessa osa-aikaista erityisopetusta erityisopettajan johdolla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppimisen esteiden ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhaiset tukitoimet ja korjaava opetus. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan 3-6.luokan oppilaille, joilla on

a) Lukemisen ? ja kirjoittamisen vaikeuksia

b) Matematiikan oppimisen erityisvaikeuksia

c) Muita oppimisvaikeuksia, kuten esimerkiksi lieviä puhehäiriöitä.

Oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen erityisopettajan tekemien testien perusteella ja/tai luokanopettajan tai vanhempien aloitteista. Erityisopettaja seuraa oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymistä tarvittaessa erilaisin lukemis- ja kirjoittamistestein. Kaikille oppilaille tehdään lukemisen- ja kirjoittamisen testit ainakin luokilla 3 ja 6. Kolmasluokkalaisille tehdään sanelukirjoitus, teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen testit. Kuudesluokkalaisille tehdään sanelukirjoitus ja luetun ymmärtämisen testi.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa yksilöopetuksena, pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettaja toimii yhteistyössä luokanopettajien, rehtoreiden, oppilashuoltoryhmän ja oppilaiden huoltajien kanssa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, etteivät tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus riitä, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Yleisopetuksesta erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetus yksilöllistetään ja oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa määritellään oppilaan tukipalvelut ja niiden järjestäminen.

3.2. Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9

Teuvan yhteiskoulussa osa-aikaista erityisopetusta annetaan pienryhmässä oppilaille, joilla on

lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia esim. luki-vaikeuksia tai muita äidinkielen lieviä ongelmia
oppimisvaikeuksia kielissä tai matematiikassa
sopeutumisvaikeuksia tai käyttäytymisongelmia
muita vaikeuksia, kuten esim. runsaasti poissaoloja.

Pienryhmäopetuksen tavoitteet ovat pääosin samat kuin yleisopetuksen tavoitteet. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat voisivat hyödyntää mahdollisimman hyvin oppimisedellytyksiään.

Erityisopetus on yhteistyötä oppilaan, oppilaan vanhempien, opettajien ja koulutyötä tukevien asiantuntijoiden kanssa.

Erityisopetusta saavalle yleisopetuksen oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma (liite 2). Oppimisvaikeuksien ollessa erityisen suuria jossakin oppiaineessa, oppilaan oppimäärää yksilöllistetään ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (liite 1).

3.3. Luokkamuotoinen yksilöllistetty erityisopetus

Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opetus ja tarvittaessa oppimäärät yksilöllistetään oppilaiden oppimisedellytyksiä vastaaviksi. Kasvatuksessa kiinnitetään huomio oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. Yksilöllistetyillä oppimäärillä tarkoitetaan erityisopetuksen oppimääriä, joissa poiketaan peruskoulun yleisopetuksen oppimääristä. Niitä käytetään silloin, kun oppilas vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi ei selviydy peruskoulun yleisopetuksen tavoitteista ja sisällöistä PL 17§ toinen momentti. Erityisopetuksen oppimääriä voidaan käyttää myös peruskoulun yleisellä luokalla.

Silloin kun oppilaalle annetaan opetusta erityisopetukseen hyväksyttyihin oppimääriin perustuen, on kunnan tehtävä asiasta aina peruskoululain mukainen oppilaskohtainen päätös, ja tämä koskee myös yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevaa oppilasta yleisopetuksen ryhmässä ( PL 17§ ).

3.3.1. Luokkamuotoisen yksilöllistetyn erityisopetuksen tavoitteet

Erityisopetuksessa yleiset opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun muussa opetuksessa. Teuvalla luokkamuotoisen erityisopetuksen pohjana ovat ala-asteen ja yläasteen koulujen opetussuunnitelmat. Näiden opetussuunnitelmien opetuksen tavoitteita ja sisältöjä yksilöllistetään kunkin oppilaan edellytysten mukaisesti. Tällöin otetaan huomioon oppilaan yksilölliset

oppimisedellytykset ja ?kyvyt. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

( HOJKS, PL 17§ ).

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
luettelo niistä oppiaineista, joissa opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalvelujen järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
tukipalvelujen toteutumisen seuranta

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

3.3.2 Oppilaan siirtäminen yksilöllistettyyn erityisopetukseen

Oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tulee tehdä päätös. Ennen päätöstä tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa ( PA 15§ ). Tärkeää on myös hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. Muidenkin asiantuntijoiden lausuntoja voidaan käyttää ( esim. opettaja ). Kiertävä erityisopettaja on siirtoprosessissa yhdessä luokanopettajan kanssa tärkeä tekijä.

Teuvan kunnassa siirtopäätöksen tekee sivistystoimenjohtaja, jos päätös on yksimielinen kaikkien osapuolten osalta ( Teuvan kunnan hallintosääntö,

54 §, 2. kohta ). Jos asia on riidallinen, niin päätöksen asiasta tekee koulutuslautakunta. Teuvalla rehtori päättää oppilaan siirtämisestä mukautettuun opiskeluun yhden tai useamman aineen osalta. ( Teuvan kunnan hallintosääntö, 56 §, 8. kohta ).

4. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JA HARJAANTUMISOPETUS

4.1. Opetuksen perusteet

Oppilas, jolle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen (PL 17 § 2 mom.) Oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta . Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta ( PL 25§ toinen momentti ).

Pidennetyn oppivelvollisuuden käyttöä harkitaan yksilökohtaisesti. Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, pystyykö oppilas kohtuullisten toimenpiteiden tai erityisten opetusjärjestelyjen avulla suoriutumaan perusopetuksesta yhdeksässä vuodessa vai tuleeko opetukseen käytettävää aikaa pidentää. Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisopetukseen ottamisen siirtämisen yhteydessä.

Jos vammaisuuden aste on keskiasteista puhutaan harjaantumisopetuksesta ja jos

vaikea, niin silloin on puhe vaikeavammaisten opetuksesta.

4.2. Opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutustyön päämäärät

Opetus- kasvatus- ja kuntoutustyön yleiset päämäärät on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella . Pidennetyn opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun muussa opetuksessa, mutta erityisopetuksessa voidaan käyttää erilaajuisia oppimääriä. Eri laajuiset oppimäärät perustuvat oppilaan yksilöllisten oppimisedellytyksiin. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaan.

LIITE 1

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ( HOJKS )

Teuvan kunta

Perusopetus

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS)

lukuvuodeksi:__________

LUOTTAMUKSELLINEN

1. Oppilaan henkilötiedot:

Oppilas:___________________

Koulu:_____________________

Luokka: ______

Syntymäaika:________

Kotiosoite:___________________________

Huoltajat:___________________________

Puhelin kotiin:________ Työhön:__________

Opetusmuoto:_________________________

Lapseni HOJKS- tietoja saa antaa lasta kuntouttaville ja opettaville henkilöille, myös lapseni siirtyessä toiseen oppilaitokseen.

Kyllä ( ) Ei ( )

2. Oppilaan oppimisvalmiudet, vahvuudet ja erityistarpeet:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3. Opetuksen ja oppimisen sisällöt ja tavoitteet

opetuksen ja oppimisen sisällöt:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

b) pitkän aikavälin tavoitteet:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________

c) lyhyen aikavälin tavoitteet:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Opetuksen järjestäminen ja erityispalvelut

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

5. Oppilaan arvioinnin periaatteet ja suunnitelman seuranta:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Suunnitelman laatijat ja päiväys:

___/___ _____

_________________ __________________________

Oppilas Huoltaja(t)

_________________ __________________________

Opettaja(t)

LIITE 2

Oppimissuunnitelma

OPPIMISSUUNNITELMA

Henkilökohtainen oppimissuunnitelma

1. OPPILASTIEDOT

Nimi, syntymäaika ja luokka:

Huoltajat ja yhteystiedot:

Osoitetiedot:

Perheen jäsenet:

Opettaja(t):

2. LUOKKATILANNE

Sosiaaliset taidot:

3. OPPIMINEN

Vahvat puolet oppimisessa:

(kiinnostuksen kohteet, harrastukset,

erityislahjakkuudet, helpot asiat ym. )

OPPIMISHISTORIA / OPPIMISKOKEMUKSET
OPPIMISESSA/ KÄYTTÄYTYMISESSÄ ILMENNEET VAIKEUDET
TESTAUSTULOKSET
YLEINEN KOULUMENESTYS

MATEMATIIKKA

mekaaninen laskutaito
soveltava laskutaito
matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen

ÄIDINKIELI

"arkikieli", sosiaalinen kielitaito
- keskustelu
- puheen tuottaminen
- puheen ymmärtämine
kognitiivinen kielitaito

lukeminen

mekaaninen lukutaito
luetun ymmärtäminen

kirjoittaminen

oikeinkirjoitus ja kielen rakenteen hallinta
kirjallinen ilmaisu
käsiala

kuunteleminen

4. MUUT OPPIAINEET

5. ARVIOINTIKRITEERIT JA ?MENETELMÄT

6. KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVIÄ JÄRJESTELYITÄ

7. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA

Selkeät sopimukset, esim. kotitehtävät.

8. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA

HYVÄKSYNNÄT

oppilas

huoltaja

opettaja(t)

SUUNNITELMAN UUDELLEENARVIOINTI

Päivämäärä:

LIITE 3

PIDENNETYN OPPIVELVOLLISUUDEN TARKEMPI KUVAUS

( PERUSTEET, TAVOITTEET, YHTEISTYÖTAHOT, HENKILÖSTÖ JA OPETUKSEN PERUSTEITA OPPIAINEITTAIN )

TOIMINTA-AJATUS

Toiminta-ajatuksena on oppilaiden erilaisuuden huomioiminen. Lähtökohtana on

lapsen ja nuoren hyvinvointi, jossa tavoitteena on itsenäinen, sosiaalinen ja

hyvinvoiva ihminen.

OPPILAAT

Pidennetyssä opetuksessa oppilaat ovat hyvin erilaisia oppilaita. Yhteisenä

piirteenä on lyhytjänteisyys, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisvaikeudet ja

ymmärryksen puute.

OPETUSTYÖN YLEISET TAVOITTEET

Pidennetyssä opetuksessa yleistavoitteet ovat samat kuin muussakin

perusopetuksessa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen

ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille

elämässään tarpeellisia tietoja ja taitoja. Pidennetyssä opetuksessa painotetaan

erityisesti erityistukea tarvitsevan oppilaan ja hänen ympäristönsä välisen

vuorovaikutuksen edellytysten parantamista. Pidennetyn opetuksen tavoitteena

tulee olla oppilaan adaptiivisen käyttäytymisen taitojen kehittäminen yksilöllisesti

oppilaiden oppimisedellytyksiä ja ikätasoa vastaavalla tavalla. Adaptiivinen

käyttäytyminen tarkoittaa päivittäisen suoriutumisen laatua, yksilön kykyä vastata

riippumattoman elämän vaatimuksiin sosiaalisessa yhteisössä. Adaptiiviselle

käyttäytymiselle asetettavat odotukset sekä siinä ilmenevät puutteet vaihtelevat

iän mukaan.

OPETUSTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖTAHOT

Opetuksen lähtökohtana on oppilaan HOJKS ja kuntoutussuunnitelma (PL 17 toinen momentti). Opetus on monikanavaista keskusaihekeskeistä ryhmä- ja yksilöopetusta, jossa vuorottelevat arki ja juhla. Opetus järjestetään ilman vuosiluokkia, eri-ikäiset oppilaat yhdessä (esiaste-, ala-aste- ja yläasteikäiset mahdollisesti jatko-opetuksessa olevat oppilaat). Kukin oppilas saa kaiken mahdollisen tuen. Opettajan apuna on koulukäyntiavustajat ja oppilaan tukena niin tarvittaessa henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Erityiskoulun muiden luokkien ja erikoulumuotojen kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään kotien kanssa (PL 3§).

Yhteistyötä tehdään myös seuraavien tahojen kanssa:

Eskoon Palvelukeskuksen ja Seinäjoen Keskussairaalan lääkärien lisäksi myös:

Fysioterapeutti: Arvioi lapsen liikunnallisen kehityksen ja on mukana suunniteltaessa fysioterapiaa, apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä.

Toimintaterapeutti: Arvioi lapsen sensomotorisia valmiuksia, jotka ovat edellytyksenä muiden taitojen oppimiselle.

Puheterapeutti: Arvioi lapsen kielellistä kehitystä ja ohjaa vanhempia ja lapsen lähiympäristöä kielellisen kehityksen tukemisessa sekä kartoittaa lapsen puheen ja kommunikaation taitoja.

Psykologi: Suorittaa lapsen kykytason arvioinnin, käyttäen arvioinnin perusteena vanhempien haastattelua, päiväkodin testauksia ja suorittamiaan kullekin lapselle soveltuvia eri kykyalueiden kehitystasoa mittaavia testejä.

Sosiaalityöntekijä: Toimenkuvana on tiedottaa erilaisista sosiaalipalveluista, joilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan henkilön selviytymistä yhteistyössä asiakkaan omaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Sosiaalityöntekijä toimii palvelusuunnitelman kokoajana ja toimii myös yhteyshenkilönä päiväkodin ja koulun välillä suunniteltaessa oppilaalle soveltuvaa koulusijoitusta.

Kuntoutusohjaaja: Käy säännöllisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen kotona tukien ja auttaen perhettä, laatia lapselle kotikuntoutusohjelman ja ohjaa vanhempia lapsensa kuntoutuksessa, hän on myös tärkeä linkki päiväkodista kouluun siirrossa joka tukee lapsen sopeutuminen uuteen ympäristöön.

Myös Niittyleinikki on erittäin tärkeä linkki jatkohoidossa.

Nämä kaikki omalta osaltaan huolehtivat oppilaan kuntoutuksesta ja terveydestä. Opetuksessa noudatetaan koulun vuotuista työsuunnitelmaa. Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet (PL 31 §).

Erityisopetusta järjestettäessä on huolehdittava kuntoutuksesta sekä erityisopetukseen liittyvistä kehittämis- ja tukitehtävistä (PL 39§).

OPPIAINEET

Pidennetyssä oppivelvollisuudessa noudatetaan oppiainekokonaisuuksia ja joidenkin oppilaiden osalta opetus järjestetään toiminta-alueittain.

OPPIAINEKOKONAISUUS:

ÄIDINKIELI

Tavoite: Puhuminen ja lukeminen

- itseilmaisu-, kuuntelu- ja keskustelutaidon kehittäminen eri keinoja käyttäen oppilaan omien edellytysten mukaan. Oppitunneilla vahvistetaan hänen itseluottamustaan, ilmaisunhaluaan ja rohkeutta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitonsa kehittyy ja itsetuntonsa vahvistuu.

SISÄLTÖ

Opetuksen lähtökohtana on oppilas itse. Koska oppilaat ovat hyvin erilaisia, kaikki eivät opi lukemaan. Yhteinen alkutavoite oppimiselle on keskittymiskyvyn parantaminen. Varsinaisia tavoitteita ovat:

puheen ymmärtäminen
osaa selittää asian, kertoa omista kokemuksistaan
osaa kysyä ja vastata
jos ei osaa puhua, osaa käyttää viittomia, merkkejä esim. PCS, Bliss, Pictogram
osaa lukemisen suunnan ja lukee kuvista
tuntee kirjaimet, kirjoittaa niitä
osaa lukea sanahahmoja kuten oman nimensä ja kirjoittaa niitä
lukee ja kirjoittaa sanoja
lukee ja kirjoittaa lauseita
lukee ja ymmärtää, kirjoittaa itsenäistä tekstiä

MATEMATIIKKA

Tavoite: matematiikka auttaa oppilasta sisäisen järjestyksen syntymisessä ja avaruudellisessa hahmottamisessa. Päättelytaidon kehittyessä oppilas pystyy ratkaisemaan ongelmia. Pidennetyssä 1:ssä matematiikka palvelee käytännön tilanteita, jolloin oppilas oppii käyttämään oppimisen taitoja.

SISÄLTÖ

erottelee koon ja muodon mukaan
osaa tunnistaa ja nimetä tavallisimmat geometriset kuvat sekä piirtää ne
ymmärtää avaruudelliset käsitteet (sisään-ulos, ylös-alas, eteen-taakse)
ymmärtää määränä ei yhtään - paljon - vähän
vertailu- suurempi-pienempi, enemmän-vähemmän
oppii laskemaan numerot 0- , osaa piirtää vastaavat numerot ja ymmärtää sisällön
yhteen- ja vähennyslaskun opettelua
kerto- ja jakolaskuun tutustumista
kellon tunteminen sekä
rahan tunteminen ja rahoilla laskeminen

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Tavoite: Ympäristö- ja luonnontieto on oppiainekokonaisuus, johon sisällytetään ympäristöopin, biologian, maantiedon ja kansalaistaidon tavoitteita ja sisältöjä. Ympäristö- ja luonnontiedon tehtävänä on opettaa oppilas kulkemaan luonnossa ja tarkkailemaan sitä sekä tekemään näkemästään ja kokemastaan johtopäätöksiä.

SISÄLTÖ

tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä
käyttämään havainto ?ym. välineitä ja erilaisia tiedonlähteitä
opastaa tuntemaan lähiympäristöä ja liikkumaan siinä
vertailemaan ja luokittelemaan eri kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia
arvioimaan hankkimaansa tietoa
pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti
myönteisiä vuorovaikutustaitoja
psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja
liikkumaan turvallisesti liikenteessä

USKONTO

Tavoite: Uskonnon opetuksen keskeinen tehtävä on tarjota oppilaalle tietoa ja kokemuksia kristinuskon merkityksestä ja sisällöstä. Sekä lapsen käsitystä oikeasta ja väärästä niin, että hän osaa soveltaa oppimaansa käytännön tilanteissa.

SISÄLTÖ

oman uskonnon perusasioihin, Raamattuun ja seurakunnan toimintaan
kirkkovuoden juhlapäivien taustaan, merkitykseen ja viettotapoihin
perheessä vietettäviin kirkollisiin toimituksiin (kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaus)
muihin uskontoihin tilanteen mukaan lähiympäristön mahdollisuuksia hyödyntäen
virsiin ja hengelliseen musiikkiin

MUSIIKKI

Tavoite: Musiikin opetuksen tehtävänä on tukea luovuutta, kehittää yhteistyötaitoja ja esteettistä tajua. Tavoitteena on, että oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle syntyy myönteisiä asenteita ja rakkaus musiikkiin. Musiikki on aivotoimintaa tasoittava aine.

SISÄLTÖ

-kuunteleminen: erilaiset ääniympäristöt, äänien tunnistaminen, erottelu, tuottaminen ja luokittelu, eri musiikkilajit, eläytyminen liikkuen, piirtäen ja kertoen, rentoutuminen, sanarytmi ja melodian tuottaminen ja muistaminen

-musiikkiliikunta: laululeikit, liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta, ilmaisu ja improvisointi, kontakti- ja kommunikointiharjoitukset

-laulaminen ja soittaminen: laulut ja laululeikit, oman maan ja muiden kansanmusiikki, säestystehtävät (esim. rytmi- ja laattasoittimilla, keholla)

omat rytmit ja melodiat (esim. äänellä, keholla), musiikin peruskäsitteet (rytmi, tempo, dynamiikka, melodia, sointiväri, harmonia ja muoto) leikinomaisesti tekemisen avulla.

KUVATAIDE

Tavoite: Oppilas oppii havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua. Saa rakentelun ja tilan hahmottamisen kokemuksia luonnon ympäristössä ja rakennetussa ympäristössä ja näin hänen avaruudellinen ajattelunsa kehittyy. Oppii kuvataiteen välineellisen ilmaisun taitoja ja tekniikoita. Opettelee tarkastelemaan omaa kuvataiteellista toimintaansa.

SISÄLTÖ

kuvailmaisussa oppilas luo taidetta, hahmottaa näkemäänsä
opitaan tuntemaan värit
piirtäminen
maalaaminen
muovailu ja savityöt
askartelu (leikkaaminen ja liimaaminen)
painaminen
kankaanpainanta
silkkimaalaus
taiteentuntemus: käydä taidenäyttelyssä ja arvioidaan nähtyä ja koettua.

LIIKUNTA

Tavoite: Pidennetyssä liikunnassa tavoite on yllä pitää oppilaan kuntoa. Liikunta pitää hänen mielensä vireänä ja hänet aktiivisena oppilaana, harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan, oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteuttamista, saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista.

SISÄLTÖ

opitaan tuntemaan oma keho
vahvistetaan karkea- ja hienomotoriikkaa
leikitään liikuntaleikkejä
liikutaan musiikin tahdissa
pallopelejä, sulkapalloa, jalkapalloa jossa harjoitellaan koko kehon tuntemista
hiihdetään, luistellaan
opetellaan uimaan

KOTITALOUS

Tavoite: Kotitalouden opiskelun tarkoituksena on kehittää oppilaassa valmiuksia selviytyä arkipäivän vaatimuksista edellytystensä mukaan. Pyritään siihen, että oppilas haluaa ottaa vastuuta omien kykyjensä mukaan terveydestään ja taloudestaan, ihmissuhteistaan ja lähiympäristönsä viihtyvyydestä. Olennaista pidennetyssä opetuksessa on käytännön toiminta, myös asioiden pohdinta ja arviointi.

SISÄLTÖ

-kotitalouden opetus on ryhmätilanteissa yksinkertaista terveellisen ruoan valmistusta, kodinhoitoa, järkevien ostosten suunnittelua kotiin ja itselle. Työharjoittelussa opettajan ja oppilaan vuorovaikutus kasvattaa oppilaan yhteistyökykyä ja erilaisen ihmisen hyväksymistä. Tavoitteena on itsenäistynyt nuori, joka pystyy mahdollisimman pitkälle huolehtimaan itsestään ja asumisestaan.

KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ JA TEKSTIILITYÖ

Tavoite: Käsityön, teknisen työn ja tekstiilityön tarkoituksena on kehittää käden työtä, suunnittelutaitoa ja asennoitumista työn tekoon. Oppilas oppii pitkäjänteisyyttä saattaessaan työn loppuun. Käsityötä tehdessään hän toteuttaa omaa itseään. Moni pidennetyssä oleva oppilas löytää myöhemmin ammattinsa toimintakeskuksesta käsityön parista.

SISÄLTÖ

Käsityö on pitkäjänteinen aine, jossa opetettava asia pohjautuu ennen opittuun. Ensimmäisenä vuonna aloitetaan hienomotoristen taitojen kehittäminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset edellytykset.

tutustutaan erilaisiin materiaaleihin
opitaan tuntemaan työvälineitä
opitaan työtapoja: pieni käsityö
ompeleminen, solmiminen, virkkaaminen
sahaus, naulaus, mittaaminen, kairaus, maalaus
suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia töitä tekstiilitöitä ja puu- ja metallitöitä, itselle käyttöön ja lahjaksi.

Oppilas tekee työtä itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Oppilaan koko persoona ja hänen taipumuksensa vaikuttavat opetus- ja oppimistapahtuman vuorovaikutussuhteeseen.

ITSENÄISTYMISOPETUS

Itsenäistymisopetus kulkee kouluvuosina punaisena lankana oppituntien aikana ja erillisinä tuokioina. Sen tavoitteena on itsenäinen nuori, joka huolehtii elämästään omassa asuinympäristössään tukihenkilön avulla tai ilman.

TERVEYSTIETO

Tavoite: terveyden ymmärtäminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintakykynä ja valmiutena ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään oman toiminnan merkitys yhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuudelle ja omaksua tietoja ja taitoja terveydestä ja sairauksista.

SISÄLTÖ

Terveystieto on oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset edellytykset.

-käsittelyssä otetaan huomioon lapsen ja nuoren arki

-kasvu ja kehitys

-ihmisen elämänkulku

TOIMINTA-ALUEET

Opetuksen tavoitteet perustuvat seuraavin toiminta-alueisin:

MOTORISTEN TAITOJEN oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon

hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä.

OSA-ALUEIDEN TULEE SISÄLTÄÄ: motoristen taitojen suunnittelun ja

ohjauksen sekä tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman

kehittämistä.

KOMMUNIKAATIOTAITOJEN oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion

muodostuminen sekä erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen.

OSA-ALUEIDEN TULEE SISÄLTÄÄ: kielellisen tietoisuuden, ilmaisun, käsite- ja

sanavaraston, viittomia, merkkejä, symboleja, kirjainten ja sanojen tunnistamista

ja ajattelun kehittämistä.

SOSIAALISTEN TAITOJEN oppimisen tavoitteena on vuorovaikutustaitojen

kehittyminen.

OSA-ALUEIDEN TULEE SISÄLTÄÄ: vuorovaikutustaitojen ja itsehallinnan

taitojen kehittämistä.

PÄIVITTÄISTEN TAITOJEN oppimisen tavoitteena on aktiivinen osallistuminen

elinympäristön toimintoihin sekä omatoimisuus ja itsenäistyminen.

OSA-ALUEIDEN TULEE SISÄLTÄÄ: asioita, jotka koskevat terveyttä ja

turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista, ympäristössä liikkumista sekä

vapaa-ajan viettoa.

KOGNITIIVISTEN TAITOJEN oppimisen tavoitteena on että oppilas

aktivoituisi, oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden

hahmottamisessa.

OSA-ALUEIDEN TULEE SISÄLTÄÄ: aistien stimulointia ja harjoittamista,

valinnan, luokittelun ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen

harjoituksia.

ARVIOINTI

Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti (PL 22§). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia koko perusopetuksen ajan päättöarviointi mukaan lukien.

ERITYISOPETUS PÄIVÄKODISSA

Esiopetuksen järjestämiseen ja lapsen subjektiivinen oikeus esiopetukseen tulivat voimaan elokuun alusta 2001. Päivähoitopaikassa annettavaan esiopetukseen sovelletaan täydentävänä lasten päivähoidosta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti yhden vuoden ajan ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa esiopetus voi kestää kaksi vuotta. Esiopetuksen pituus on säädetty vuosittaisena tuntimääränä siten, että tuntimäärä on kaikessa esiopetuksessa vähintään 700 ja on työpäivinä kolmesta neljään tuntia päivässä. Päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta päättää opetuksen järjestäjä.

TAVOITTEET

Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Tavoitteena on opetuksen yleisten tavoitteiden lisäksi parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhais- kasvatuksesta piiristä alkuopetukseen. Toiminta muodostaa osan elinikäistä kehitystä ja oppimista, johon yhdistetään sekä päivähoidon että koulun pedagogisen toiminnan parhaat puolet. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä jatketaan kiinteässä yhteistyössä esi- ja perusopetuksen kehittämisen kanssa.

Niille lapsille, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Esiopetuksessa erityisopetus järjestetään pääasiassa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä, mutta sitä varten voidaan muodostaa myös oma ryhmä. Opetusta järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen ottaminen tai siirtyminen perusopetukseen tapahtuu yhteistyössä perus- ja esiopetuksesta vastaavan henkilöstön sekä huoltajan kanssa (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000).

KEHITYSVAMMAISTENOHJAAJA

Kehitysvammaistenohjaaja työskentelee eri ikäisten kehitysvammaisten kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtävissä sekä kehitysvammahuollon toimintayksiköiden työnjohtoja suunnittelutehtävissä. Työkeskuksissa ohjaaja suunnittelee työtehtävät, jotka voivat olla teollisuuden alihankintaa, erilaisia palveluja tai omien tuotteiden valmistamista.

Työn tavoitteena on harjaannuttaa kehitysvammaisten sosiaalisia taitoja ja opettaa selviytymään mahdollisimman itsenäisesti.

Ohjaajan on työssään pystyttävä sopeutumaan ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Työ vaatii usein ripeitä ja määrätietoisia otteita. Päätösten tekeminen ja niistä vastaaminen edellyttävät johtamistaitoa ja vastuuntuntoa. Itsenäinen päätöksenteko, yksin toimiminen ja vastuu huollon onnistumisesta voivat rasittaa henkisesti, mutta toisaalta saavutetut tulokset ja kehitysvammaisen oppimat uudet taidot antavat ohjaajalle näkyvän palautteen työssä onnistumisesta.

Historia: Kehitysvammaistenohjaaja on toiminut ennen kunnalle siirtymistä Eskoon palvelukeskuksen ohjaajana/opettajana Opetusyksikössä. Vuonna 1996 siirtyi Opetusyksikkö Teuvan kunnalle opetushallinnon alaisuuteen.

Myös silloin oppilaat siirtyi toimintakeskuksen opetusyksiköstä Syreenin koulun erityisluokille. Kehitysvammaistenohjaaja työskentelee pääasiassa pidennetyn oppivelvollisten ryhmässä, hän voi olla myös erityisluokanopettajan sijainen ja toimii tuntiopettajan tehtävissä.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT

Koulunkäyntiavustajat tekevät yhteistyötä opettajan, vanhempien, oppilaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Heidän tehtävänä on avustaa vammaisia oppilaita koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilanteissa, koulumatkat mukaan lukien. Näissä tilanteissa koulunkäyntiavustaja osallistuu opettajan ohella ja opettajan ohjaamana myös vammaisen oppilaan kasvatukseen ja ohjaukseen. Tämän lisäksi koulunkäynti-

avustajien tehtäviä ovat :

-oppilaan ohjausta kuntoutukseen liittyvissä tehtävissä esim. fysio- ja puheterapeutin ohjeiden mukaan.

-välitunnilla ulko- ja sisä- valvontaan osallistuminen

-avustaminen pukemisessa, riisumisessa, ruokailussa, WC:ssä, liikkumisessa, lääkkeiden ottamisessa

-opetustuokioiden valmistelu, materiaalin valmistaminen, välineiden varaaminen, huoltaminen ja palauttaminen, kopiointi.

-kyyditysten valvominen

-lyhytaikaiset opettajan sijaisena toimimiset

-ympäristön ja yhteisten tilojen viihtyvyydestä ja siisteydestä huolehtiminen

-työrauhan ylläpitäminen